Eestinhevosen määritelmä

Eesti Hobusekasvatajate Selts (EHS) eli Viron Hevoskasvattajain Liitto (vrt. Suomen Hippos) ylläpitää eestinhevosten virallista rotumääritelmää, säilytys- ja jalostusohjelmaa sekä kantakirjaa Virossa. Suomessa eestinhevosella ei ole erikseen virallista rotumääritelmää. Suomen Eestinhevosyhdistys ry noudattaa EHS:n määritelmää. Oheinen, SEHY:lle suomeksi käännetty rotumääritelmä pohjaa täysin EHS:n eestinhevosten jalostus-ja säilytysohjelmaan "Eesti tõugu hobuste säilitus- ja tõuaretusprogramm". Ohjelmasta on käännetty rotumääritelmäosio ja sen jaksotusta on käännöstyön yhteydessä myös hieman muokattu asettelultaan paremmin SEHY:n käyttöön sopivaksi. Eestinhevosen jalostukseen ja säilytykseen liittyvät osiot on jätetty käännöksestä kokonaan pois.

Eestinhevosen rotumääritelmä

Ulkomuoto:

Pää on ilmeikäs, sopusuhtainen ja hyväasentoinen, otsa leveä, profiili suora tai hieman kovera, leukaperien väli avara, silmät suuret ja ilmeikkäät.

Kaula on keskipituinen ja lihaksikas, harja tuuhea.

Säkä on kohtalaisen kehittynyt.

Rinta on syvä ja leveä.

Selkä on suora, keskipituinen ja lihaksikas.

Lanne on lyhyt ja vahva.

Lautanen on pitkä, leveä ja lihaksikas, "munamainen".

Jalat ovat kuivat ja vahvat, oikea-asentoiset, jänteet ja nivelet vahvat ja kestävät.

Kaviot ovat säännölliset, kaviosarveinen tiivis ja vahva.

Runko on sivulta suorakaiteen muotoinen, lihaksisto hyvä, ruumiinrakenne tasapainoinen.

Ei-toivottuja ominaisuuksia ovat iso tai kiilamainen pää, kyömy profiili, ahdas leukaperien väli, lyhyt niska, liian pitkä tai lyhyt tai liian alas kiinnittynyt kaula, lyhyt matala säkä, lyhyt pysty lapa, notko selkä, pitkä ja heikko lanne, lyhyt ja jyrkkä lautanen, kehittymättömät tai heikot jalat, liian karvaiset jalat, jalkojen rakenne- tai asentoviat, epäsäännölliset kaviot, huono kaviosarveinen, neliömäinen runko, heikko lihaksisto ja epätasapainoinen, heikko tai kehittymätön ruumiinrakenne.

Tyyppi:

Alkuperäisrodulle ominainen tiivis ja vahva ruumiinrakenne.
Jalostuseläimellä tulee olla selvä sukupuolileima.

Säkäkorkeus: 138-148 cm. Poikkeuksena sallitaan myös tätä korkeammat tai matalammat hevoset.

Väri: kaikki värit (ei kuitenkaan kirjavaa) sallitaan. Seepraraidat jaloissa ja siima ovat toivottuja.

Liikkeet:

Hevosen tulee liikkua reippaasti eteen.
Käynti ja ravi pitää olla joutuisaa, jalkojen liikkeet avarat ja säännölliset.

Ei-toivottuja ovat laahaavat, lyhyet, matalat tai epäsäännölliset liikkeet.

Luonne:

Eestinhevonen on vuosisatojen kuluessa kehittynyt hyvin kestäväksi. Se on hermostoltaan vahva ja temperamentiltaan vireä, mutta kuitenkin rauhallinen, yhteistyöhaluinen, sekä rohkea ja hyväluonteinen.

Ei-toivottuja ovat arat, hermostuneet, flegmaattiset tai vihaiset hevoset.

Terveys:

Eestinhevosen pitää olla terve, pitkäikäinen ja hyvin tiinehtyvä.

Sillä ei saa olla perinnöllisiä vikoja tai sairauksia.

Sopeutumiskyky ja rehunkäyttö:

Sopeutumiskykynsä ja rehunkäyttökykynsä puolesta eestinhevonen on erinomainen. Se on vähään tyytyväinen ja pärjää niukallakin ravinnolla.

Eestinhevonen pystyy (ainakin synnyinseuduillaan) itse hankkimaan ravintonsa merenrantalaitumelta läpi vuoden. Tällöin laitumen pinta-alan pitää kuitenkin olla tarpeeksi suuri; muutamalle hevoselle useita kymmeniä hehtaareja. Pitää kuitenkin huomioida myös hevosen käyttöaste; jos hevosella tehdään työtä hikeen asti, se tarvitsee tallin suojaa ja myös lisärehua jaksaakseen työskennellä.

Koonnut ja eestinkielestä kääntänyt Hanna Soo